sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Tuleva rouva Köppels kotiutui

Emäntä ja isäntä lähtivät torstaina hakemaan uutta perheenjäsentä. Kovasti emäntä meitsille lässytti jotain ennen lähtöä, mutta eipä sen satuilusta ottanut selvää... niinpä jäin vaihtimaan huushollia ja odottelemaan hiukka epäluuloisena emännän ja isännän paluuta. Tulivat ne sitten lopulta ja voi pojat sentään mikä niillä oli mukana... pieni karvainen otus ja se kuulkaa oli rakkautta ensi silmäyksellä puolin ja toisin! :D


Pieni karvainen pallero alkoi sitten ensi töikseen tekemään emännästä selvää vinkumisella ja reipas termiitti päätti jatkaa emännän piinaamista syömällä siltä vaatteet. Emännän ilmoittaessa ettei sellainen käytös sovi, pieni täystuho päätti, että tähän taloon tulee uusi kalustemalli joka on kiinalainen matala malli. Pikkuisen itkiessä emännän perään tämä kun ei saanut poistua edes vessaan emäntä huusi meitsin apuun. No ei tälläisen hyvin koulutetun babysitterin tarvinnut kuin käydä nuuskasemassa aidan takaa pentua ja niin pääsi emäntä hetkeksi pois pennun luota.
Palkkion tosin jouduin varastamaan emännältä se kun unohti antaa lupaamansa luun. Nokkelana jätkänä lahjoin pennun pitämään emännän kiireisenä ja silloin lähti siankorva.... :D Emäntä ei tiennyt kumpaan suuntaan sinkoaa pennun perään vai ottamaan meitsiltä luun... niinpä hän päätyi pennun perään ja loi meitsiin sen kuuluisan silmäyksen, joka kertoi, että tästä keskustellaan vielä! Onneksi on ollut sen verran kiireinen, ettei ennätä tätä nykyä meitsin kolttosia rekisteröidä! =)

Ensimmäisen yön ajaksi emäntä yritti jälleen lahjoa meitsiä babysitteriksi, mutta ilmoitin tylysti, että on entisetkin palkat maksamatta joten vahdi itse! Niinpä emännällä sitten aamu neljästä asti piti hiukkasen kiirettä, siihen asti pentu nukkui nätisti vaan sen jälkeen sai emäntä pitää lujaa kiinni peitostaan. Pentu roikkui peiton kulmassa kiinni ja emäntä toisessa. Oli sitä ilo seurata kauempaa... Voisin väittää, että pentu nauroi emännälle eikä tosiaan ollut ainoa... me isännän kanssa hihitettiin emännälle, että sitä saa mitä tilaa!! Mutta älkää vaan vasikoiko siitä emännälle laittaa meidät ukkoraasut muuten vellikuurille!! =D

Seuraava yö meni jo sitten emännän kannalta hiukan paremmin hän sai nukkua viiteen! =D =D =D
Taas kieltäydyin kohteliaasti emännän tarjoamasta babysitterin paikasta... Ajattelin että pärjäile nyt kun on vähän laihoja ollut nuo palkkiot sieltäpäin! Eipä auttanut emännän muuta kuin nukkua vielä toinen yö sohvalla pennun riepoteltavana. Täytyy sanoa etten muista, koska olisin emännälle nauranut näin paljon... varpaat puoli metriä ulkona sohvasta ja pentu kiinni milloin peitossa milloin emännän hiuksissa. Minä yritin huudella pennulle ohjeita, että pure varpaista siitä se ei tykkää!! =D =D Pentu vastasi ettei yletä hänen on pakko keksiä muuta jäynään....

Kolmantenä yönä emäntä ilmoitti saaneensa tarpeekseen meidän ilonpidosta ja olisi sitten meidän vuoro kärsiä hän kun ei enään suostu valvomaan... Niinpä se sitten laajensi turvajärjestelyjä makuuhuoneeseen ja petasi pennulle paikan oman sänkynsä viereen. Vielä vähän päätti pentu emäntää kiusata ja tuli emännän sängyn viereen tuijotti tätä suoraan silmiin ja pissata lorautti suoraan pedilleen!!!! Meitsi ei uskaltanut vilkaistakaan isäntää ettemme purskahda nauruun. Olisimme takuulla saaneet ympäri korvia pennun märällä makuualustalla.... =D =D

Täytynee jatkossa yrittää varoa yllyttämästä pentua se kokeili sitten pihalla, että mitä emäntä tekee jos vähän käy tonkasemassa emännän kukkapenkkiä. Niinpä se nopeasti nappasi liljan suuhun ja sitten karkuun minkä pienistä karvaisista koivistaan irti sai.... Emäntä jäi ensin hölmistyneenä seisomaan, että hetkinen mitä tapahtuu kunnes pinkaisi kukkavarkaan perään ja repimään ränkkyä pennun suusta. Onneksi olin juuri käynyt tyhjentämässä rakkoni muuten se olisi tyhjentynyt siihen paikkaan!!! =D =D

Tänä aamuna emäntä ei sitten enään kysynyt suostuuko meitsi babysitteriksi vaan ilmoitti hyvin käskevään sävyyn, että nyt ukko töihin. Häneltä ei enään tulppaaneja varasteta eikä hän suostu karkailevan pennun perässä juoksemaan niinpä oli korkea aika aloittaa erilainen koulutus. Emäntä sai lopulta hiukan huokaista, kun pentu otti sitten meitsin kohteekseen... Mitä eipä siinä mitään meillä synkkasi alusta saakka tosi hyvin ja meitsiä pentu totteli eikä enään keppostellut samassa mittakaavassa.




Oh no, mun vatsaan koskee nauraminen.... kyllä tuo vipeltäjä sitten osaa!!! =D Tänään hän heräsi päikkäreiltä ja emäntä kysyi pennulta mennäänkö pissalle pentu tuijotti emäntää silmiin kyykistyi ja hoiti homman olohuoneen lattialle. Emäntä katsoi toimitusta hölmistyneenä eikä osannut sanoa juuta eikä jaata, siinä se alkoi sitten mopata pennun sotkuja jupisten itsekseen etten mä nyt ihan tätä tarkoittanut... =D =D




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti