11. Joulukuuta

Joulukuusta etsimässä, mutta kun emännälle ei mikään kelpaa.  Täällä sitä rämmittään pallit lumessa vaan ei, kun mikään ei käy!

10. Joulukuuta

Ei ei eiiiiiiii!!!!! Lupaan en koskaan enään kiusaa tonttuja en ikinä! En kuuna kullan valkiana emäntä armoa!! Tää on niiiiiin noloa!

9. Joulukuuta

Joku on käynyt salaa pukinkontilla.....

8. Joulukuuta

I saw mommy kissing Santa Klaus...

7. Joulukuuta

Köppels: No näkyykö montako lahjaa mä saan?
Koda: En mä susta tiedä, mut mulle on TOOOSI monta!
Köppels: Sä se sitten aina jaksat kiusata! Odota vaan mä vielä maksan tämän sulle!

6. Joulukuuta

Hyvää itsenäisyyspäivää!
Kaveri nimeltä Suomi hukassa, joka vuosi sen kunniaksi herkut pöydässä, vaan ei kaveri itse tule juhlimaan!? Outo heppu... lienee hiukan ujo kaveri, kun hajuakaan ei pihasta löydy...

5. Joulukuuta

Ei enään yksiäkään jouluvaloja meille kiitos!! Emännän jouluhömpötys alkaa mennä hiukan yli joka paikka pursuilee valoja ja joulukrääsää!

4. Joulukuuta

Joulupukin apurina...

3. Joulukuuta

Kulkuset kulkuset riemuin helkkäilee.....

2. Joulukuuta

EIIIIIIIIIIIIII!!!!!!! KÖÖÖPPEEEELS....KODAAAAAA!!!! Mitä ihmettä te ootte menneet tekemään?! Ahdistelleet tonttua, kiva juttu taitaa tulla aika lahjaton joulu teille tänä vuonna. Syntilista on sopiva jo joulukuun toisena päivänä!!

Heh, huono huumori emännällä.... 

1. Joulukuuta

Hip hei ja joulu tekee tuloaan! Tänään kävi hiukan erikoinen vieras ikkunan takana kurkkimassa... Sitä äänekkäästi hätisteltiin ja saatiin emäntä suivaantumaan oikein kunnolla ei ole kuulemma sopivaa jahdata tonttuja!? Miksei ole?! Onko nyt sitten sopivaa käydä säikyttelemässä meitä kurkkimalla ikkunoista kesken...... niin tuota se nyt on sellainen yksityisasia! 😚

2. Päivä

Sunnuntai

Aamupalan jälkeen emäntä treenasi meitsin kanssa esine ilmaisua ja temppuja joita perheen esikoinen on meitsille opettanut. Ihanan rauhallinen kun ei käy kierroksilla treenatessa emäntä huokaili. Treenien jälkeen suunnistimme jälleen metsään. Emäntä sanoi tekevänsä pennulle ensimmäisen metsäjäljen. Pentu haki emännän mielestä ihan kivasti jälkeä, vaan ei ilmaissut keppejä kovin selvästi. Ihan kivasti se loppujen lopuksi meni ja jonkinlainen käry pennulla oli mitä siltä vaadittiin.

Käväisimme hiukan uittamassa uistinta saaliiksi ainoastaan heinää. Emäntä löi virvelin nippuun nappasi ämpärin ja sanoi kokeilevansa josko vaikka sieniä. Ei sieniäkään enään ollut joten tämä loma keskittyy muuhun kuin sienestykseen. 

Siirryimme muutaman kilometrin päähän grillaamaan ja matala ranta sai emännän kokeilemaan miten pentu osaa uida. Ehei pentu jodlasi ja kanniskeli omia kapuloitaan rannalla, mutta meitsi ampaisi kohti vedessä olevaa kapulaa. Emäntä sai meitsin ylös, mutta huolellisesti kasteltuna ja vei autoon. Heitteli pennulle heitti keppejä ja vain yhden kerran sai pennun uimaan, muuten keppihullu pentu ei veteen suostunut odotti rannalla, että kepit ui takaisin rantaan. 

HELP!!! Märkää, kylmää hyi, en tykkäää!!!

Lähdimme vähän täydentämään mökille muonavarastoja ja kaivamaan matoja ja päätimme suunnistimme kalaan.

 Lapsukaiset tempoi meille koirille pikkukaloja minkä ehtivät ja emäntä lupasi kuivattaa ne herkkupaloiksi. Meitsin suurinta herkkua on kuivatut kalat. Emäntä päätti napata jälleen hauen tällä kertaa sillä oli painoa yli kilon joten se päätyi savustuspönttöön.

Isäntä on ottanut hommakseen huolehtia retkikeittiöstä joten sapuskaa saatiin.

Illalla kuivattiin turkkeja leivinuunin ääressä. 

1. Päivä

Lauantai

Aamuherätys oli kahdeksan aikaan aamulla johtuen siitä etten saanut emännälle lainattua turkkia. Emäntä paleli koko yön oli onneton ostanut itselleen jonkin halvan makuupussin jossa luvattiin, että kestää pakkasta, mutta vaikka lämpöä oli 16 astetta tuli vaan vilu. Niinpä alkoi nykiä isäntää kaverikseen keittämään kahvia.
Aamupäivä meni pakaasien purkamisessa, mökkiä lämmittäessä ja lähimetsässä vieraillessa. Viime yön vähiin jääneiden unien takia napattiin pienet päikkärit. Päikkäreiden jälkeen emäntä halusi lähteä etsimään paikkaa johon muutamia vuosia sitten moottorikelkkailessa yksyi. Emäntä etsiskeli ennen reissua netistä tuota paikkaa ja arveli lopulta paikan löytyneen. Pakattiin autoon makkarat ja muut tykötarpeet ja mars matkaan.

Paikka löytyi netistä löytyneiden koordinaattien ansiosta ja kyllä kyseessä oli sama paikka kuin silloin vuosia sitten kun tarkasta sijainnista ei ollut tietoa. Hieno nuotiopaikka lammen rannassa tosin riesana oli melkoinen määrä hirvikärpäsiä, jotka jo Kainuuseenkin ovat levittäytyneet.

 Makkaroiden paistaminen siirtyi paristakin eri syystä kummallakaan ei ollut sattunut tulitikkuja matkaan ja hirvikärpästen ahdistelu sai kaikilta mahanaluksen jalkoja täyteen ja takaisin autolle.

Paikka sitten vaihtui ja mentiin emännän lempikalapaikkaan uittelemaan uistinta. Siellä saatiin sitten makkarat palkaksi ja päästiin eroon hirvikärpäsistä emännän kaivettua kassista teepuuöljyä, joka osoittautui hyväksi konstiksi sekä hirvikärpäsiin, että mäkäräisiin. Mäkäräiset pyöri lähellä, mutta ei tulleet iholle.

Viidennellä heitolla emäntä alkoi kiljua rannassa apua ja isäntä sai ottaa jalat alleen kesken nuotion teon ja kiikuttaa hänelle haavin. Ennen haavin saapumista oli emäntä saanut hilattua haukensa rantaan. Itse hän ei sitä suostunut irrottamaan vaan ojensin uistimessa roikkuvaa haukea isäntää kohti ja pyysi ottamaan sen irti. Emäntä halusi päästää hauen takaisin, koska se oli hänen mielestään niin pieni eikä ollut jäänyt kuin vähän alaleuastaan kiinni. Loppupäivän saalis oli pelkkää vesiheinää, pohjamutaa ja paljon, paljon kokemusta.

Loppuilta menikin mukavasti huilatessa ja voimia keräillessä. 

Loma, loma, looooomaaaa!!

Torstai

Ihanaa ensimmäisen kerran kahteen vuoteen loma ja tiedossa viikko eloa korvessa. Vaeltelua, kalastusta ja marjastusta niin eikä unohdeta koulutustuokioita. 

Emännän hermojen koettelu aloitettiin hyvissä ajoin ja niin puskista, että emäntä lähti kesken touhujensa tarkistamaan mikä meitsiä vaivaa. Ihan vaan tonki kasseja vaatehuoneesta ja uskokaa tai älkää kahden vuoden tauon jälkeen muistin miltä kassin lattialle pudotus kuulostaa. Silloin aloin avata äänijänteitä ja annoin tulla parit aariat saaden emännän ihmettelemään, että mitä nyt tapahtuu.

Emännän suureksi riemuksi meitsi oli lähdössä esikoisen kanssa koirakerhoon, joten sai pakkailla aivan rauhassa. Pennulle en ole vielä saanut opetettua reissulaulua, vaikka ruokalaulun ja uloslaulun osaa oikein hyvin.

Koirakerhosta ei tietenkään tarvitse mainita sen enempää kuin, että mä olin ehdottomasti paras mies paikalla.

Perjantai

Vielä piti yksi päivä kärvistellä kotona emännän ollessa töissä ja tyttöjen koulussa. Aarioita ei pahemmin kannattanut vedellä isäntä, kun oli yöllä kotiutunut yövuorosta ja nukkui aamupäivän. Isäntä ei herää vaikka kuin konsertoisi laittaa silikonitönkät korviin ja kuorsaa laulun kanssa kilpaa.

Emännän kotiuduttua yritin vähän sen kärsivällisyyttä koetella, mutta valitettavasti oli menettänyt jo kaiken kehäruuhkassa eikä sitä enään ollut jäljellä joten fiuuuuu.... kylpyhuone huusi meitsiä luokseen kutsuvasti! Eikä mitä hyvä kaiku seinistä ja annoin laulun lentää. No, jaa kävi sitten vähän nolosti laulaen lensin autotalliin.

Pääsin kuitenkin maksamaan emännälle potut pottuina ja antamaan pienen opetuksen.

Isäntä se sieltä jotain kipitti hakemaan auton pakkaamisen lomassa ja päästi meitsin ulos. Meitsi paineli varmuuden vuoksi pää viidentenä jalkana autoon, ettei emäntä vaan huonomuistisena unohda meitsiä autotalliin.

Olisitte nähneet emännän joka säntäili pitkin pihaa huudellen hysteerisenä meitsiä ja repien kutrejaan koska luuli meitsin ottaneen hatkat! Löysi se mokoma meitsin autosta juostuaan ensin sinne ja tänne muistaen lopulta, että autoon pyrin jos ovet on auki. Siellähän meitsi odotteli vanin takanurkassa mahdollisimman pienellä kerällä jos vaikka emäntä ei huomaisi. Huomasi se ja alkoi käskyttämään meitsiä ulos, mutta en kai minä nyt niin tyhmä ole että suosiolla tulisin ulos. Sai reppana ihan tosissaan repiä meitsiä ulos autosta mutta minkäs teet ei se mahtanut mitään meitsin kaikille 40 kilolle.

Auton lopullisen pakkaamisen ajaksi päädyimme molemmat autotalliin. Pentu ei suostunut ilmaiseksi autotallissa odottamaan vaan päätti kantaa emännän autotalliin jättämät perunat ja palsternakat pitkin autotallia. Nauraa ei siinä uskaltanut, kun emäntä reikäisiä juureksia keräili kompostiin. Viime vuonna sadon korjasi juurimato tänä vuonna koira.

Pääsimme lopulta matkaan.

 Matka meni yhdellä pysähdyksellä johtuen siitä, että viimeisiä kilometrejä matkustimme keskiyöllä eikä mikään paikka enään ollut auki. 

Vähän pimeää perillä.

In Memoriam

Ronja 20.3.2014-6.4.2016

Tivolia kerrakseen

Ja sit mentiin...

Emännällä oli illalla hiukan huono ajoitus viedä roskapussi, sillä pihan laidalla korvat pystyssä istua nökötti kukapa muu kuin Rudolf Rusakko. Emäntä oli vähällä lentää selälleen, Tyttelin törmätessä pihalle emännän jalkojen välistä. Emännän suu avautui huutoon, mutta liian myöhään. Tytteli paineli karvaiset kintut sauhuten Rudolf Rusakon perässä kohti kylän keskustaa. Emäntä pinkoi kaksikon perään mesoten ja möykäten aamutossujen sutiessa tyhjää jäisellä pihalla. 

Ensimmäisenä pusikosta palasi emäntä ainot puolillaan lunta, vannoen puoliääneen kostoa Rudolf Rusakolle.

- Haudutettua rusakonkäpälää.... Paistettua nököhammasta.... 

Emäntä hyppi pihalla tasajalkahyppyjä hiuksiaan repien, tietämättä mitä tehdä. Isäntäkin tuli paikalle ihmettelemään emännän möykkäämistä ja hysteriaa. Hyvä niin, muuten meillä olisi hetken kuluttua ollut kalju emäntä. 

Lopulta saavuttamatta saalista palasi Tyttelikin kotiin. Korvat luimussa kuunteli emännän mesoamista siitä, mihin hänen mielestään karkailevat koirat joutaisivat. 

Pitääkö mun jo ajaakin itse?

Köppels: I'm a Rockabilly Rebel....... jodladiadi jodladiaa!!
Emäntä: Kuono kiinni tai ota ainakin pari laulutuntia ennen kuin aloitat!
Köppels: Kviiiiiiiik...
Emäntä: Ja kerta kiellon päälle vai??!!

Niin ei sen kummempaa kuin koirakerhoon pakkasi esikoinen meitsin tavaroita. Pitkän pohdinnan ja harkinnan jälkeen emäntä päästi meitsin sinne mukaan nuuskimaan purkkeja. Raahasi kyllä itsensä mukaan ensimmäisellä kerralla varmistamaan, että kaikki menee hyvin.
Mikään ei ole itsestään selvää emännän kanssa liikkuessa on aivan sama liikutaanko metsässä, jalkakäytävällä vai maantiellä niin meidän emäntä on aina hukassa. Ajattelin tällä kertaa pitää huolen että löydetään varmasti perille ja ottaa suuntaa jo ennen kuin ajetaan väärin. Meitsi sitten toinen tassu ratissa varmisti, ettei emäntä lähde ympyrästä väärään suuntaan tai eksy ruuhkassa ja kiireessä. Kiireessä tietysti, koska ei ole emännän tapaista lähteä ajoissa liikkeelle. Me olimme jälleen pahasti myöhässä eikä toivoa nopeasta etenemisestä edessä olevan ruuhkan takia. Emäntä vilkuili kelloa jupisten, mumisten ja toivottaen kaikki kanssa autoilijat sinne minne päivä ei paista.

Emäntä: Käpälät irti siitä ratista eiköhän me nyt sovita niin, et mä ajan ja sä vaan tsiigailet maisemia                 tai nappaat vaikka parit selfiet!
Köppels: Heh... eikö apu kelpaakaan! Selfieitä, no ollos hyvä!

                                                   

Ei enään naisten perässä juoksemista

Pitkän hiljaiselon jälkeen päätin laittaa vähän postausta tänne pitkästä aikaa. Ei ole päässyt pitämään hauskaa emännän kustannuksella pitkään aikaan enemminkin päinvastoin. Tytteli on pitänyt emännän niin surkeana ettei sille ole voinut edes nauraa pitkään aikaan. Emäntä pitkän pohdinnan jälkeen päätti leikkauttaa Tytteliltä kohdun pois. Ei siis enään voi pitää emäntää hereillä kiljumalla ja vinkumalla eikä järjestää sille söpöjä mustia silmäpusseja. Ei tullut meitsistä isukkia emännän suureksi harmiksi....
Eipä ole kukaan kertonut meidän emännälle mihin pelastusrenkaat laitetaan. Tunkea nyt rengas toiselle kaulaan, näin tekee kuitenkin meidän älypää. Tyttelillä on nyt sitten ihan oma tyyny menossa mukana.