sunnuntai 2. lokakuuta 2016

1. Päivä

Lauantai
Aamuherätys oli kahdeksan aikaan aamulla johtuen siitä etten saanut emännälle lainattua turkkia. Emäntä paleli koko yön oli onneton ostanut itselleen jonkin halvan makuupussin jossa luvattiin, että kestää pakkasta, mutta vaikka lämpöä oli 16 astetta tuli vaan vilu. Niinpä alkoi nykiä isäntää kaverikseen keittämään kahvia.
Aamupäivä meni pakaasien purkamisessa, mökkiä lämmittäessä ja lähimetsässä vieraillessa. Viime yön vähiin jääneiden unien takia napattiin pienet päikkärit. Päikkäreiden jälkeen emäntä halusi lähteä etsimään paikkaa johon muutamia vuosia sitten moottorikelkkailessa yksyi. Emäntä etsiskeli ennen reissua netistä tuota paikkaa ja arveli lopulta paikan löytyneen. Pakattiin autoon makkarat ja muut tykötarpeet ja mars matkaan.
Paikka löytyi netistä löytyneiden koordinaattien ansiosta ja kyllä kyseessä oli sama paikka kuin silloin vuosia sitten kun tarkasta sijainnista ei ollut tietoa. Hieno nuotiopaikka lammen rannassa tosin riesana oli melkoinen määrä hirvikärpäsiä, jotka jo Kainuuseenkin ovat levittäytyneet.

 Makkaroiden paistaminen siirtyi paristakin eri syystä kummallakaan ei ollut sattunut tulitikkuja matkaan ja hirvikärpästen ahdistelu sai kaikilta mahanaluksen jalkoja täyteen ja takaisin autolle.
Paikka sitten vaihtui ja mentiin emännän lempikalapaikkaan uittelemaan uistinta. Siellä saatiin sitten makkarat palkaksi ja päästiin eroon hirvikärpäsistä emännän kaivettua kassista teepuuöljyä, joka osoittautui hyväksi konstiksi sekä hirvikärpäsiin, että mäkäräisiin. Mäkäräiset pyöri lähellä, mutta ei tulleet iholle.
Viidennellä heitolla emäntä alkoi kiljua rannassa apua ja isäntä sai ottaa jalat alleen kesken nuotion teon ja kiikuttaa hänelle haavin. Ennen haavin saapumista oli emäntä saanut hilattua haukensa rantaan. Itse hän ei sitä suostunut irrottamaan vaan ojensin uistimessa roikkuvaa haukea isäntää kohti ja pyysi ottamaan sen irti. Emäntä halusi päästää hauen takaisin, koska se oli hänen mielestään niin pieni eikä ollut jäänyt kuin vähän alaleuastaan kiinni. Loppupäivän saalis oli pelkkää vesiheinää, pohjamutaa ja paljon, paljon kokemusta.
Loppuilta menikin mukavasti huilatessa ja voimia keräillessä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti