Kesällä päästiin pariin kertaan uimaan Murun kanssa. Emäntä parka... ennen jouduin yksin pitämään sitä silmällä nyt meitä oli kaksi uimassa sen kanssa kilpaa. Oli Emännän uimataito hiukkasen kyseenalainen hänen polskutellessa meitä karkuun. Pentu raapi hänet naarmuille niin ettei tarvinnut emännän vähään aikaan kulkea minihameessa! =D Oli kuulemma shortseihin yrittänyt julkisella paikalla repiä lisää pituutta, kun häpesi naarmuisia koipiaan. Emäntä päätti lopulta luovuttaa ja polskutteli turvallisesti rahtahietikolla käsipohjaa! Täytyy sanoa että kyllä taas hävetti sen puolesta, mutta toisaalta sen uimataidolla se oli turvallisin vaihtoehto. Isäntä istui rannalla ja katseli toiseen suuntaan häntä hävetti vaimonsa touhut... uida nyt rantavedessä käsipohjaa tosi noloa, se jupisi. Hiipi salaa autolle ettei kukaan osaisi yhdistää hänen kuuluvan tuohon outoon sekopäiseen porukkaan.
Pentu lempi touhuissaan eli etana jahdissa. Emäntä näkee aina punaista tätä touhua seuratessaan ei kuulemma ole elävän ravinnon kannattaja, sanoi isäntä. Emäntä yökkäilee ja mesoaa pennulle, mutta aivan turhaan pentu on aina nopeampi kuin emäntä. Ei paljon jätä käskyt tehoa, kun termiitti on havainnut näitä pikkuisia herkkujaan jossain nurmikolla.
