Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arkea. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arkea. Näytä kaikki tekstit

lauantai 1. lokakuuta 2016

Loma, loma, looooomaaaa!!

Torstai
Ihanaa ensimmäisen kerran kahteen vuoteen loma ja tiedossa viikko eloa korvessa. Vaeltelua, kalastusta ja marjastusta niin eikä unohdeta koulutustuokioita. 

Emännän hermojen koettelu aloitettiin hyvissä ajoin ja niin puskista, että emäntä lähti kesken touhujensa tarkistamaan mikä meitsiä vaivaa. Ihan vaan tonki kasseja vaatehuoneesta ja uskokaa tai älkää kahden vuoden tauon jälkeen muistin miltä kassin lattialle pudotus kuulostaa. Silloin aloin avata äänijänteitä ja annoin tulla parit aariat saaden emännän ihmettelemään, että mitä nyt tapahtuu.
Emännän suureksi riemuksi meitsi oli lähdössä esikoisen kanssa koirakerhoon, joten sai pakkailla aivan rauhassa. Pennulle en ole vielä saanut opetettua reissulaulua, vaikka ruokalaulun ja uloslaulun osaa oikein hyvin.
Koirakerhosta ei tietenkään tarvitse mainita sen enempää kuin, että mä olin ehdottomasti paras mies paikalla.

Perjantai
Vielä piti yksi päivä kärvistellä kotona emännän ollessa töissä ja tyttöjen koulussa. Aarioita ei pahemmin kannattanut vedellä isäntä, kun oli yöllä kotiutunut yövuorosta ja nukkui aamupäivän. Isäntä ei herää vaikka kuin konsertoisi laittaa silikonitönkät korviin ja kuorsaa laulun kanssa kilpaa.
Emännän kotiuduttua yritin vähän sen kärsivällisyyttä koetella, mutta valitettavasti oli menettänyt jo kaiken kehäruuhkassa eikä sitä enään ollut jäljellä joten fiuuuuu.... kylpyhuone huusi meitsiä luokseen kutsuvasti! Eikä mitä hyvä kaiku seinistä ja annoin laulun lentää. No, jaa kävi sitten vähän nolosti laulaen lensin autotalliin.
Pääsin kuitenkin maksamaan emännälle potut pottuina ja antamaan pienen opetuksen.
Isäntä se sieltä jotain kipitti hakemaan auton pakkaamisen lomassa ja päästi meitsin ulos. Meitsi paineli varmuuden vuoksi pää viidentenä jalkana autoon, ettei emäntä vaan huonomuistisena unohda meitsiä autotalliin.
Olisitte nähneet emännän joka säntäili pitkin pihaa huudellen hysteerisenä meitsiä ja repien kutrejaan koska luuli meitsin ottaneen hatkat! Löysi se mokoma meitsin autosta juostuaan ensin sinne ja tänne muistaen lopulta, että autoon pyrin jos ovet on auki. Siellähän meitsi odotteli vanin takanurkassa mahdollisimman pienellä kerällä jos vaikka emäntä ei huomaisi. Huomasi se ja alkoi käskyttämään meitsiä ulos, mutta en kai minä nyt niin tyhmä ole että suosiolla tulisin ulos. Sai reppana ihan tosissaan repiä meitsiä ulos autosta mutta minkäs teet ei se mahtanut mitään meitsin kaikille 40 kilolle.
Auton lopullisen pakkaamisen ajaksi päädyimme molemmat autotalliin. Pentu ei suostunut ilmaiseksi autotallissa odottamaan vaan päätti kantaa emännän autotalliin jättämät perunat ja palsternakat pitkin autotallia. Nauraa ei siinä uskaltanut, kun emäntä reikäisiä juureksia keräili kompostiin. Viime vuonna sadon korjasi juurimato tänä vuonna koira.
Pääsimme lopulta matkaan.



 Matka meni yhdellä pysähdyksellä johtuen siitä, että viimeisiä kilometrejä matkustimme keskiyöllä eikä mikään paikka enään ollut auki. 
Vähän pimeää perillä.


sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Tivolia kerrakseen

Ja sit mentiin...
Emännällä oli illalla hiukan huono ajoitus viedä roskapussi, sillä pihan laidalla korvat pystyssä istua nökötti kukapa muu kuin Rudolf Rusakko. Emäntä oli vähällä lentää selälleen, Tyttelin törmätessä pihalle emännän jalkojen välistä. Emännän suu avautui huutoon, mutta liian myöhään. Tytteli paineli karvaiset kintut sauhuten Rudolf Rusakon perässä kohti kylän keskustaa. Emäntä pinkoi kaksikon perään mesoten ja möykäten aamutossujen sutiessa tyhjää jäisellä pihalla. 
Ensimmäisenä pusikosta palasi emäntä ainot puolillaan lunta, vannoen puoliääneen kostoa Rudolf Rusakolle.
- Haudutettua rusakonkäpälää.... Paistettua nököhammasta.... 
Emäntä hyppi pihalla tasajalkahyppyjä hiuksiaan repien, tietämättä mitä tehdä. Isäntäkin tuli paikalle ihmettelemään emännän möykkäämistä ja hysteriaa. Hyvä niin, muuten meillä olisi hetken kuluttua ollut kalju emäntä. 
Lopulta saavuttamatta saalista palasi Tyttelikin kotiin. Korvat luimussa kuunteli emännän mesoamista siitä, mihin hänen mielestään karkailevat koirat joutaisivat. 



perjantai 11. maaliskuuta 2016

Pitääkö mun jo ajaakin itse?

Köppels: I'm a Rockabilly Rebel....... jodladiadi jodladiaa!!
Emäntä: Kuono kiinni tai ota ainakin pari laulutuntia ennen kuin aloitat!
Köppels: Kviiiiiiiik...
Emäntä: Ja kerta kiellon päälle vai??!!


Niin ei sen kummempaa kuin koirakerhoon pakkasi esikoinen meitsin tavaroita. Pitkän pohdinnan ja harkinnan jälkeen emäntä päästi meitsin sinne mukaan nuuskimaan purkkeja. Raahasi kyllä itsensä mukaan ensimmäisellä kerralla varmistamaan, että kaikki menee hyvin.
Mikään ei ole itsestään selvää emännän kanssa liikkuessa on aivan sama liikutaanko metsässä, jalkakäytävällä vai maantiellä niin meidän emäntä on aina hukassa. Ajattelin tällä kertaa pitää huolen että löydetään varmasti perille ja ottaa suuntaa jo ennen kuin ajetaan väärin. Meitsi sitten toinen tassu ratissa varmisti, ettei emäntä lähde ympyrästä väärään suuntaan tai eksy ruuhkassa ja kiireessä. Kiireessä tietysti, koska ei ole emännän tapaista lähteä ajoissa liikkeelle. Me olimme jälleen pahasti myöhässä eikä toivoa nopeasta etenemisestä edessä olevan ruuhkan takia. Emäntä vilkuili kelloa jupisten, mumisten ja toivottaen kaikki kanssa autoilijat sinne minne päivä ei paista.


Emäntä: Käpälät irti siitä ratista eiköhän me nyt sovita niin, et mä ajan ja sä vaan tsiigailet maisemia                 tai nappaat vaikka parit selfiet!
Köppels: Heh... eikö apu kelpaakaan! Selfieitä, no ollos hyvä!



                                                   

torstai 10. maaliskuuta 2016

Ei enään naisten perässä juoksemista

Pitkän hiljaiselon jälkeen päätin laittaa vähän postausta tänne pitkästä aikaa. Ei ole päässyt pitämään hauskaa emännän kustannuksella pitkään aikaan enemminkin päinvastoin. Tytteli on pitänyt emännän niin surkeana ettei sille ole voinut edes nauraa pitkään aikaan. Emäntä pitkän pohdinnan jälkeen päätti leikkauttaa Tytteliltä kohdun pois. Ei siis enään voi pitää emäntää hereillä kiljumalla ja vinkumalla eikä järjestää sille söpöjä mustia silmäpusseja. Ei tullut meitsistä isukkia emännän suureksi harmiksi....
Eipä ole kukaan kertonut meidän emännälle mihin pelastusrenkaat laitetaan. Tunkea nyt rengas toiselle kaulaan, näin tekee kuitenkin meidän älypää. Tyttelillä on nyt sitten ihan oma tyyny menossa mukana.

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Kesä oli ja meni

Kesällä päästiin pariin kertaan uimaan Murun kanssa. Emäntä parka... ennen jouduin yksin pitämään sitä silmällä nyt meitä oli kaksi uimassa sen kanssa kilpaa. Oli Emännän uimataito hiukkasen kyseenalainen hänen polskutellessa meitä karkuun. Pentu raapi hänet naarmuille niin ettei tarvinnut emännän vähään aikaan kulkea minihameessa! =D Oli kuulemma shortseihin yrittänyt julkisella paikalla repiä lisää pituutta, kun häpesi naarmuisia koipiaan. Emäntä päätti lopulta luovuttaa ja polskutteli turvallisesti rahtahietikolla käsipohjaa! Täytyy sanoa että kyllä taas hävetti sen puolesta, mutta toisaalta sen uimataidolla se oli turvallisin vaihtoehto. Isäntä istui rannalla ja katseli toiseen suuntaan häntä hävetti vaimonsa touhut... uida nyt rantavedessä käsipohjaa tosi noloa, se jupisi. Hiipi salaa autolle ettei kukaan osaisi yhdistää hänen kuuluvan tuohon outoon sekopäiseen porukkaan.

Pentu lempi touhuissaan eli etana jahdissa. Emäntä näkee aina punaista tätä touhua seuratessaan ei kuulemma ole elävän ravinnon kannattaja, sanoi isäntä. Emäntä yökkäilee ja mesoaa pennulle, mutta aivan turhaan pentu on aina nopeampi kuin emäntä. Ei paljon jätä käskyt tehoa, kun termiitti on havainnut näitä pikkuisia herkkujaan jossain nurmikolla.





perjantai 1. elokuuta 2014

Kiirettä pitää

Täytyy tosiaan sanoa ettei ole meitsillä ollut turhan paljon vapaa-aikaa pennun koulutuksen välissä. Ainoa poikkeus oli kun muutaman viikon lojuin sairasvuoteella pömpelipäässä kärsien hot spotista. Olen yrittänyt saada taottua pennun päähän, että sisälle ei tarpeita tehdä ja emäntää ei ulkona jätetä vahtimatta. Pentu oppi jälkimmäisen nopeasti vaan sisälle tuo mokoma tekee tarpeitaan, vaikka kuinka kurmuutan sitä.
Vielä on koulutus niiltä osin vähän kesken, että lopettaa meitsin poskilihassa roikkumisen tuo mokoma vissiin luulee sen olevan joku naulakko...




sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Tuleva rouva Köppels kotiutui

Emäntä ja isäntä lähtivät torstaina hakemaan uutta perheenjäsentä. Kovasti emäntä meitsille lässytti jotain ennen lähtöä, mutta eipä sen satuilusta ottanut selvää... niinpä jäin vaihtimaan huushollia ja odottelemaan hiukka epäluuloisena emännän ja isännän paluuta. Tulivat ne sitten lopulta ja voi pojat sentään mikä niillä oli mukana... pieni karvainen otus ja se kuulkaa oli rakkautta ensi silmäyksellä puolin ja toisin! :D


Pieni karvainen pallero alkoi sitten ensi töikseen tekemään emännästä selvää vinkumisella ja reipas termiitti päätti jatkaa emännän piinaamista syömällä siltä vaatteet. Emännän ilmoittaessa ettei sellainen käytös sovi, pieni täystuho päätti, että tähän taloon tulee uusi kalustemalli joka on kiinalainen matala malli. Pikkuisen itkiessä emännän perään tämä kun ei saanut poistua edes vessaan emäntä huusi meitsin apuun. No ei tälläisen hyvin koulutetun babysitterin tarvinnut kuin käydä nuuskasemassa aidan takaa pentua ja niin pääsi emäntä hetkeksi pois pennun luota.
Palkkion tosin jouduin varastamaan emännältä se kun unohti antaa lupaamansa luun. Nokkelana jätkänä lahjoin pennun pitämään emännän kiireisenä ja silloin lähti siankorva.... :D Emäntä ei tiennyt kumpaan suuntaan sinkoaa pennun perään vai ottamaan meitsiltä luun... niinpä hän päätyi pennun perään ja loi meitsiin sen kuuluisan silmäyksen, joka kertoi, että tästä keskustellaan vielä! Onneksi on ollut sen verran kiireinen, ettei ennätä tätä nykyä meitsin kolttosia rekisteröidä! =)

Ensimmäisen yön ajaksi emäntä yritti jälleen lahjoa meitsiä babysitteriksi, mutta ilmoitin tylysti, että on entisetkin palkat maksamatta joten vahdi itse! Niinpä emännällä sitten aamu neljästä asti piti hiukkasen kiirettä, siihen asti pentu nukkui nätisti vaan sen jälkeen sai emäntä pitää lujaa kiinni peitostaan. Pentu roikkui peiton kulmassa kiinni ja emäntä toisessa. Oli sitä ilo seurata kauempaa... Voisin väittää, että pentu nauroi emännälle eikä tosiaan ollut ainoa... me isännän kanssa hihitettiin emännälle, että sitä saa mitä tilaa!! Mutta älkää vaan vasikoiko siitä emännälle laittaa meidät ukkoraasut muuten vellikuurille!! =D

Seuraava yö meni jo sitten emännän kannalta hiukan paremmin hän sai nukkua viiteen! =D =D =D
Taas kieltäydyin kohteliaasti emännän tarjoamasta babysitterin paikasta... Ajattelin että pärjäile nyt kun on vähän laihoja ollut nuo palkkiot sieltäpäin! Eipä auttanut emännän muuta kuin nukkua vielä toinen yö sohvalla pennun riepoteltavana. Täytyy sanoa etten muista, koska olisin emännälle nauranut näin paljon... varpaat puoli metriä ulkona sohvasta ja pentu kiinni milloin peitossa milloin emännän hiuksissa. Minä yritin huudella pennulle ohjeita, että pure varpaista siitä se ei tykkää!! =D =D Pentu vastasi ettei yletä hänen on pakko keksiä muuta jäynään....

Kolmantenä yönä emäntä ilmoitti saaneensa tarpeekseen meidän ilonpidosta ja olisi sitten meidän vuoro kärsiä hän kun ei enään suostu valvomaan... Niinpä se sitten laajensi turvajärjestelyjä makuuhuoneeseen ja petasi pennulle paikan oman sänkynsä viereen. Vielä vähän päätti pentu emäntää kiusata ja tuli emännän sängyn viereen tuijotti tätä suoraan silmiin ja pissata lorautti suoraan pedilleen!!!! Meitsi ei uskaltanut vilkaistakaan isäntää ettemme purskahda nauruun. Olisimme takuulla saaneet ympäri korvia pennun märällä makuualustalla.... =D =D

Täytynee jatkossa yrittää varoa yllyttämästä pentua se kokeili sitten pihalla, että mitä emäntä tekee jos vähän käy tonkasemassa emännän kukkapenkkiä. Niinpä se nopeasti nappasi liljan suuhun ja sitten karkuun minkä pienistä karvaisista koivistaan irti sai.... Emäntä jäi ensin hölmistyneenä seisomaan, että hetkinen mitä tapahtuu kunnes pinkaisi kukkavarkaan perään ja repimään ränkkyä pennun suusta. Onneksi olin juuri käynyt tyhjentämässä rakkoni muuten se olisi tyhjentynyt siihen paikkaan!!! =D =D

Tänä aamuna emäntä ei sitten enään kysynyt suostuuko meitsi babysitteriksi vaan ilmoitti hyvin käskevään sävyyn, että nyt ukko töihin. Häneltä ei enään tulppaaneja varasteta eikä hän suostu karkailevan pennun perässä juoksemaan niinpä oli korkea aika aloittaa erilainen koulutus. Emäntä sai lopulta hiukan huokaista, kun pentu otti sitten meitsin kohteekseen... Mitä eipä siinä mitään meillä synkkasi alusta saakka tosi hyvin ja meitsiä pentu totteli eikä enään keppostellut samassa mittakaavassa.




Oh no, mun vatsaan koskee nauraminen.... kyllä tuo vipeltäjä sitten osaa!!! =D Tänään hän heräsi päikkäreiltä ja emäntä kysyi pennulta mennäänkö pissalle pentu tuijotti emäntää silmiin kyykistyi ja hoiti homman olohuoneen lattialle. Emäntä katsoi toimitusta hölmistyneenä eikä osannut sanoa juuta eikä jaata, siinä se alkoi sitten mopata pennun sotkuja jupisten itsekseen etten mä nyt ihan tätä tarkoittanut... =D =D




torstai 1. toukokuuta 2014

Pennun etsintä saatu päätökseen

Emäntä on etsinyt toista koiraa jo jonkin aikaa ja nyt on etsintä saatu päätökseen, sillä etsimämme narttu pentu on löytynyt! =D Kasvattaja vaikutti puhelun salakuuntelun perusteella oikein hyvältä ja emännän kertoman mukaan hyvä valinta! Emäntä on erittäin kriittinen ja tullut ikävien kokemuksiensa takia ennakkoluuloiseksi. Meitsin kasvattajaan hän luottaa eikä syyttä hän on PARAS!! =D Meitsin kasvattaja onkin ollut tässä etsinnässä emännän suurena apuna ja tukena! (Kiitoksia minunkin puolestani ei ole tarvittunut yksin toimia lohduttajana!) =)
Valitettavasti en kuitenkaan päässyt itse mukaan valitsemaan pentua, vaan jouduin sokkotreffien uhriksi. Valokuvien perusteella emännän valinta kuitenkin osoittautui loistavaksi, joten tulen saamaan kauniin tyttöystävän.
Taitaa olla melkoisia tärpästikkeli, kun emäntä kotiin tullessaan kertoi, että meinasi joutua tulemaan kotiin ilman kenkiä ja housut muutettuina shortseiksi oli kuulemma tyttelin sisarukset meinanneet tehdä emännälle kepposia. Ensin oli kuulemma solmittu kengännauhat yhteen ja emännän kompuroidessa eteenpäin oli pienet terroristi sisarukset alkaneet järsiä emännän housuista lahkeita ja pari pikkuista oli tomerana roikkunut kengissä kiinni! =D Olisin niin tahtonut nähdä emännän ilmeen on takuulla ollut näkemisen arvoinen kun hän luultavasti kuvitteli, että juoksee kotiin alushousut vilkkuen paljain varpain! =D =D
Eikös olekin kaunis tämä tuleva tyttöystäväni! =D
 Lopuksi siinä oli sitten käynyt niin, että pentu oli valinnut emännän eikä emäntä pentua. Lienee emäntä kehunut meitsiä aika tavalla, että tytteli oli näin innokkaasti pyrkinyt emännän mukaan. =D

 Joopa joo kyllä ihan sopiva Turhapuron vaimo sieltä on tulossa ensimmäisenä ruokakupilla juuri näin sen pitää mennä! =D =D